Rahaa on palanut, mutta ovatko sote- ja pelastuspalvelut uuden byrokraattisen järjestelmän myötä parantuneet? 

Veronmaksajille luvattiin sote-uudistuksen myötä yhtä ja toista…

” Soten tavoitteena on vähentää raskaampien ja kalliimpien hoitojen tarvetta sekä korjata rahoitusvajetta.”

Iso säästö piti tulla ennaltaehkäisystä, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Jos nyt heikennetään perustason palveluja, eikö se vaaranna tämän ajatuksen kokonaan? Tavoite vähentää raskaampien ja kalliimpien hoitojen tarvetta on hieno ja tärkeä, mutta sitä ei saavuteta perusterveydenhuollon alasajolla ja keskittämällä palveluja. Perusterveydenhuollon vahvistaminen ja soten rahoitusvajeen korjaaminen nivoutuvat toisiinsa. Rahoitusvajetta ei korjata rapauttamalla palveluverkostoa. Tehostamalla perusterveydenhuollon palveluita parannetaan ei vain yksilöiden hyvinvointia, vaan edistetään koko terveydenhoitojärjestelmän kestävyyttä pitkällä aikavälillä. On kyettävä kustannustehokkaasti panostamaan ennaltaehkäisevään hoitoon ja varhaiseen puuttumiseen. Näin voidaan estää sairauksien pahenemista ja vähentää tarvetta kalliille erikoissairaanhoidolle. Perusterveydenhuolto on kustannustehokkuuden kulmakivi! Me panostaisimme matalan kynnyksen palveluihin ja perusterveydenhuollon ylläpitämiseen sekä vahvistamiseen. Ihmisen palveluntarve on oltava kaiken keskiössä, otetaan se tärkeimmäksi prioriteetiksi palvelulupauksen mukaisesti: ”Palvellen parasta – vierelläsi kun tarvitset”.

Soten palveluverkko tulee olla tasapuolinen koko Etelä-Pohjanmaan alueella, liiallinen keskittäminen alueen kasvukeskukseen heikentää ihmisten hoitoon pääsyä, eikä ole tasavertainen varsinkaan reuna-alueilla asuville. Omalääkäri ja yhden luukun palvelukonsepti on hyvä keino parantaa perusterveydenhuollon palvelurakennetta. Nyt palveluiden yhdenvertainen saatavuus ei ole toteutunut, vaan palvelupisteitä on karsittu ja supistettu huolella. Yhdenvertainen saatavuus tarkoittaa sitä, että kaikilla kuntalaisilla/kansalaisilla on oikeus saada laadukasta, palvelutarpeen mukaista ja oikea-aikaista hoitoa riippumatta esim. asuinpaikasta tai muista taustatekijöistä.

Digipalvelujen kehittäminen tulee korvaamaan osan palveluista ja tukemaan niitä, mutta ei koskaan korvaa oikeaa ihmisläheistä palvelua.

Sosiaali- ja terveyspalveluja tulisi tuottaa mm. ikäihmisille monituottajamallin mukaisesti, jolloin julkinen sektori tekee yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien kanssa. Tavoitteena on hyödyntää eri sektoreiden vahvuudet ja sen avulla tuottaa laadukkaita, tehokkaita ja

saavutettavia palveluja. Tämäkään ei ole lupauksista huolimatta toiminut. Ikäihmisiä on vailla ympärivuorokautista hoivapaikkaa. Hyvinvointialue ei tällä hetkellä riittävästi sijoita asiakkaita yksityisen tai kolmannen sektorin palveluntuottajille.

Hyvinvointialueen laskelmissa oma palveluntuotanto on heidän mukaansa hinnoittelultaan halvinta järjestää. Meidän ajatus on, että kustannuslaskelma hoidon/palvelun hinnasta tulee olla kaikille osapuolille tasavertainen ja julkinen. Onko itse tuotettu palvelu aina halvinta järjestää?

Pelastuspalvelut – niissä on kyse ihmishengistä ja nopeasta pelastamisesta. Me pitäisimme kiinni sopimuspalokunnista ja ensivasteen olemassaolosta. Paloasemaverkkoa ei voi supistaa, vaan niiden toimintaedellytykset on taattava. Toimintavarmuus hätätilanteissa on ensiarvoisen tärkeää ja säästöjä pelastuspuolelta ei juuri ole tehtävissä. Investoinnit pitää tarkoin harkita ja päivystykset hoidettava joka toimialalla kustannustehokkaasti.

Henkilöstö on joka sektorilla se joka lopulta palvelun ihmisille tuottaa. Me pidämme henkilökunnan osallistamista tärkeänä. Henkilökunta tietää, miten työt tehokkaimmin ja parhaiten saadaan hoidettua, heidän on saatava itse vaikuttaa työoloihinsa ja -vuoroihinsa. Työhyvinvointi luo henkilöstön pitovoiman ja vaikuttaa myös vetovoimaan, me tarvitsemme ammattitaitoista henkilökuntaa. Perussuomalaiset vaativat, että kielivaatimuksista on ulkomaalaisen henkilökunnan osalta pidettävä kiinni. Ainoastaan me olemme aluevaltuustossa esittäneet ja esitämme edelleen ryhmärahojen poistoa. Ei ole oikein, että henkilökunta säästää kaikesta ja poliittiset päättäjät saavat toimintatukea, joka ei ole välttämätöntä!

Kaikkien säästötoimenpiteiden kustannusvaikutukset täytyy saada näkyväksi, onko suunnitelluilla toimenpiteillä todellinen säästövaikutus?

Kaiken kaikkiaan järkeistetään tätä himmeliä Perussuomalaisin ottein.

”Maalaisjärki on harvinainen kukka, se ei kasva nykyään monessakaan puutarhassa. Mutta Perussuomalaisessa ajattelussa maalaisjärki toimii.”

Etelä-Pohjanmaan Perussuomalaiset aluevaaliehdokkaat